Tunnista ja torju parvekekasvien ötökät

 

 

Leppäkerttu

Leppäkertut syövät kirvoja

Parvekekasvien ötököistä tulee mieleen vain haitalliset kasvia vahingoittavat eliöt, mutta on myös kasveille hyödyllisiä ötököitä, kuten esimerkiksi kaikkien tuntema ja rakastama leppäkerttu, joka syö kirvoja.

Kun parvekekasvin lehdet alkavat käpristyä, kasvu kituu tai kukkanuput jäävät aukeamatta, voi syynä olla tuhohyönteiset.

Aurinkoisella lasitetulla parvekkeella on otolliset kasvuolosuhteet kirvoille ja muille tuholaisille, sillä ne viihtyvät kuumassa ja kuivassa paikassa. Tuholaiset lisääntyvät lasitetulla parvekkeella myös nopeasti, sillä siellä niiltä puuttuvat usein luontaiset viholliset.

Yleisempiä parvekekasvien tuholaisia ovat erilaiset kirvat ja vihannespunkki. Kaikki ötökät eivät kuitenkaan ole pahiksia, vaan on myös hyvikset eli hyödylliset ötökät, jotka syövät pahiksia ja pölyttävät hyötykasvit, joten on hyvä oppia erottomaan ne toisistaan. 

Kirvat

Kirvat valloittaneet tarhaneilikan kukkanuput

Ennaltaehkäise huolehtimalla parvekkeen tuulettamisesta ja kasvien kastelusta

Tuhohyönteisiä voi ja kannattaa yrittää ennaltaehkäistä heikentämällä niiden elinmahdollisuuksia.

Ennaltaehkäisynä toimii usein jo pelkästään se, että lasitetulla parvekkeella pidetään lasituksia avoinna, jotta saadaan ilma hyvin kiertämään eli parveke tuulettumaan päivittäin.

Kasveja ei saa päästää myös ötököiden vuoksi koskaan kuivumaan liiaksi. Kosteutta saadaan ylläpidettyä kastelun lisäksi suihkuttelemalla ahkerasti, myös lehtien alapintoja.

Seuraamalla kasvua sekä tutkimalla kasvin varsia ja lehtiä säännöllisesti, voidaan tarvittaessa poistaa mahdolliset tuhohyönteiset jo heti ensimmäisten ilmaantuessa. Nopealla reagoinnilla kasvi saatetaan saada pelastettua, eikä kirvat tai muut ehdi levitä muihin kasveihin parvekkeella.

Vihannespunkki

Vihannespunkki peittää kasvin seitillään

Vihannespunkki (Tetranychus urticae) kuuluu kehrääjäpunkkeihin. Se tekee kasviin seittiä, josta se on helppo tunnista ja seittiä voi olla paljonkin. Seitti voi moninkertaistua jo muutamassa päivässä. Punkki viihtyy lehden alapinnalla ja se jättää jälkeensä pistemäisiä vaaleita läikkiä. Vähitellen koko kasvi peittyy seittiin, lehdet tippuvat ja kasvi lakastuu. Punkit imevät kasvin solunesteitä kirvojen tapaan ja hyökkäävät mieluiten kuivuudesta kärsivän kasvin kimppuun.

Kirvat ovat hyönteisiä, jotka imevät kasvinestettä imukärsällään. Kirvat ovat pieniä 1- 4 mm. Osalla voi olla siivet, suurin osa on siivettömiä. Suomessa on noin 400 kirvalajia. Kirvat voivat ärsyttää kasvin kasvua monella eri tavalla. Lehdet voivat käpertyä ja niihin tulee erilaisia värittyneitä alueita. Jotkin kirvalajit ärsyttävät kasvin solukkoa kasvattamaan kasvaimen.

Kun ötökät on tunnistettu ja niiden mahdollinen haitallisuus todettu, on helpompi kohdentaa torjuntatoimenpiteet oikein. Näin ei tule tuhottua mitään sellaista otusta, joka onkin parvekepuutarhan kannalta hyödyllinen tai ei aiheuta mitään harmia, vaan on oleellinen ja tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta.

Lähde: https://www.otokkatieto.fi/

Tuhoeläinten torjunta parvekekasveista

Ekologisia torjuntamenetelmiä kannattaa suosia ja varsinkin syötävien kasvien eli hyötykasvien osalta se on jopa välttämätöntä. Onneksi nykyisin on saatavilla useita eri vaihtoehtoja myös luonnonmukaiseen tuholaistorjuntaan.

  • Suihkepullolla päivittäinen suihkuttelu pitää kasvit kosteina ja saattaa jopa hävittää yksittäiset haitalliset ötökät. Kuivuudessa ja kuumuudessa ötökät viihtyvät, joten huolehtimalla ilmanvaihdosta ja kosteudesta saadaan haitalliset ötökät torjuttua.
  • Samettikukkien tai samettiruusujen, kuten niitä myös kutsutaan, istuttaminen mm. tomaattien yhteyteen on tutkimuksenkin mukaan todettu karkottavan joitakin ötököitä. Tutkijoiden mukaan tuholaisia häiritsi erityisesti samettikukkien erittämä limoneeni, jota on myös sitrushedelmissä.
  • Torjuntaeliöt eli tuhohyönteisten luontaiset viholliset ovat yksi tapa torjuntaan. Vihannespunkin torjuntaeliö on mm. Ansaripetopunkki (P. persimilis) ja kirvojen Harsokorennon toukka  ( carnea) sekä Kaksipistepirkko (A. bipunctata), joita on saatavana tarhurinapu.fi -verkkokaupasta.
  • Kaupoista myytävistä torjunta-aineistakin löytyy nykyisin jo useita luonnonmukaisia vaihtoehtoja, jotka soveltuvat luomuviljelyyn, joten ne ovat turvallisia käyttää myös hyötykasveilla.
  • Sarin puutarhat-blogista löytyy tietoa tuholaistorjunnasta ja luonnon pyretriinistä.

 

Ötökät ja kasvit – molemmat kuuluvat luonnon monimuotoisuuteen

Valitettavasti emme aina pysty täydellisesti estämään tuhohyönteisiä parvekekasveissa, mutta se mitä pystymme tekemään, on oma suhtautumisemme niihin. Jos ötökät valtaavat parvekekasvin, eikä mitkään torjuntakeinot auta, se täytyy valitettavasti vain hävittää.

Tarkkailemalla säännöllisesti parvekekasveja huomaamme nopeasti, jos esimerkiksi kirvat ovat vallanneet jonkun kasvin, jolloin pystymme hoitamaan helpommin torjunnan, ennen kuin ongelma on levinnyt koko parvekepuutarhan kaikkiin kasveihin. Ötökät saattavat olla vain yksittäisissä lehdissä tai kasvissa, jolloin ne saa helposti hävitettyä poistamalla vain vioittuneet lehdet tai kasvin.

Yrttitorni

Iloisen väriset samettikukat sopivat hyötykasvien joukkoon ja karkottavat samalla ötököitä

Ötökät ja kasvit kuuluvat molemmat luonnon monimuotoisuuteen, joten yritetään pitää kasvit turvassa pahiksilta ja nautitaan parvekkeen kesäisistä kukinnoista ja hyötykasvien sadoista.

Parvekekasvien houkutus

Nämä ohjeet toimivat kaikilla kasveilla ja kaikilla parvekkeilla Kasvien kasvatus parvekkeella on rentouttava ja mielenkiintoinen harrastus.

Grillaaminen parvekkeella

Grillikauden aloitus herättää aina keskustelua kerrostaloissa. Parvekkeellakin grillaaminen on periaatteessa sallittua, mutta tietyin ehdoin.

Kasvata herkullista syötävää omalla parvekkeella

Nappaa vinkit kolmeen helppoon tapaan kasvattaa herkullista syötävää omalla parvekkeellasi.

Siemenestä kasvattaminen

Kasvata omat parvekekasvit siemenestä tammi-toukokuussa. Ensimmäiset kylvöt tehdään jo tammikuussa, mutta kylvöaika jatkuu aina toukokuulle asti.

Ota yhteyttä

4 + 1 =

Seuraa myös somessa

Mitä tietoa etsit?

Yhteystiedot

parveke@parveke.fi